Moni nuori saa ensimmäiset ravintola-alan työkokemuksensa Linnanmäellä ja palaa takaisin joka kesä. Hupimestariksi innostavat samanhenkinen työyhteisö ja kokemukset, jotka kantavat pitkälle tulevaan.
Vapulta eteenpäin Linnanmäen suunnalta kantautuva riemunkiljunta on tärkeä osa kesäistä äänimaisemaa. Huvipuistossa vierailee vuosittain yli miljoona ihmistä, ja monelle Lintsi-päivä on jokaiseen kesään kuuluvat kokemus.
”Linnanmäellä on pitkä, yli 70-vuotinen historia, johon liittyvät muistot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Joka kesä meillä käy paljon isovanhempia, jotka haluavat tuoda meille lapsenlapsensa, koska ovat aiemmin käyneet meillä ensin omien vanhempiensa ja sitten lastensa kanssa”, Linnanmäen palvelujohtaja Niina Häkkinen kertoo.
Jäätelö kuuluu Lintsi-kesään
Tärkeään päivään kohdistuu myös paljon odotuksia. Huvipuiston on tarjottava sopivasti nostalgiaa, mutta aina myös jotain uutta ja yllättävää. Kaikessa on oltava hupitwistiä.
Laitteissa kieppumisen lisäksi huvipuistokokemukseen liittyy vahvasti ruokailu ja herkut.
Burgereiden, ranskalaisten, hodarien ja pocket-leipien lisäksi huvipuistossa on panostettu erikoisruokavalioihin. Klassista tarjontaa laajentamaan ovat tulleet vegaaniset vaihtoehdot ja bowlit.
Tällä kaudella tuotesuunnittelussa on satsattu erityisesti herkkuihin ja perinteisiin vetonauloihin on lisätty jotain omaa. Esimerkiksi hattaraa myydään tavallisten makujen lisäksi kirpeänä sour-versiona tai niiden yhdistelmänä.
Kesän ykkösherkku on kuitenkin jäätelö. Siinä klassisen vaniljaisen pehmytjäätelön rinnalle on kehitelty uusia värejä ja makuja, joita voi tuunata kastikkeilla tai vaikka popcornilla.
Uutuuksiin kuuluvat myös pienet, raemaiset jädehelmet, joiden seasta löytyy yllättäviä makuja, kuten bananasplitiä suoraan kasarilta!
Linnanmäen kumppanina kumppanina Metro-tukku vastaa huvipuiston ravintola-, kioski- ja kahvilapisteen raaka-aineiden toimituksista. Niina kehuu tukun toimintavarmuutta ja toimitusten sujuvuutta erinomaiseksi.
Nuorten tukeminen on Linnanmäen ydintehtäviä
Linnanmäen tärkeänä missiona on tehdä huvittelemalla hyvää. Viime vuonna se lahjoitti 4,5 miljoonan euron avustuksen kuudelle lastensuojelutyötä tekevälle perustajajärjestölleen.
Lisäksi sosiaaliseen vastuuseen kuuluu nuorten työllistäminen: monelle nuorelle se toimii ensimmäisenä kosketuksena työelämään ja ravintola-alalle.
Siksi työntekijöiden perehdytykseen kuuluu aina paitsi työtehtäviin opastaminen, myös perehdytys työntekijän oikeuksiin ja vastuisiin. Siihen kuuluvat esimerkiksi selkeät työsopimukset ja esihenkilöiden tuki koko kauden ajan.
”Koska työ on usein hektistä, ja meillä on paljon nuoria työntekijöitä, prosessiemme tulee olla tarkkaan hiottuja ja sellaisia, että keittiössä työskentely onnistuu. myös ilman alan koulutusta”,
kehityspäällikkö Heini Rantsi sanoo.
Lintsillä kaikki työntekijät ovat työtehtävästä huolimatta hupimestareita. Innolla ja useamman kauden kokemuksella uralla voi edetä esihenkilötehtäviin tai pidemmällekin.
Ratkaisevia ovat into ja asenne
Nykyiset ravintolapuolen esihenkilöt Henrik Ålander, Aliisa Saarinen ja Veera Vanhanen ovat kaikki aloittaneet työnsä kahvila- tai kioskitehtävissä. Nykyään he toimivat kausiesihenkilöinä vastaten muun muassa uusien työntekijöiden rekrytoinnista ja perehdyttämisestä ravintolapuolen tehtäviin.
Rekrytoinnissa erottuvat heidän mukaansa työntekijät, joilla on reipas asenne ja halu tulla juuri Lintsille töihin.
Kun Lintsillä on työskennellyt kelpoisasti kerran, on sinne mahdollista palata uudelleen. Vuoden lopussa rekrytoijat soittavat ensimmäiseksi vanhoille työntekijöille ja kyselevät heidän kiinnostustaan jatkaa tulevalla kaudella. Tällöin voi myös hakea uusiin tehtäviin.
Aliisan mukaan paras tapa opastaa uusia työntekijöitä on kertoa, että on itse aikanaan aloittanut samoissa hommissa.
”On hauskaa, että kun opastan uutta työntekijää vaikka hattarakoneen käytössä ja sanon, että anna kun mä näytän, hän on aidosti yllättynyt, että osaan käyttää laitetta itse. Silti on hienoa, että meillä hattaranteossa jokaisella saa olla oma kädenjälkensä ja jokaisen tekemä hattara on yksilöllinen ”, Aliisa sanoo.
Mieluisan työn lisäksi monet kausityöhön houkuttelee aina uudelleen työssä syntyneet ystävyyssuhteet.
”Kesätyössä kohtaa monen henkisiä ihmisiä, joista valtaosa on samassa elämäntilanteessa. Siinä syntyy helposti tosi kestäviä ja pitkäaikaisia ystävyyssuhteita”, Henrik kertoo.
”Kun opiskelin talvet Lontoossa, oli vaikea keksiä työpaikkaa, johon kesällä olisi ollut kivempi ja helpompi palata”, tanssijaksi opiskellut Veera täydentää.
Kysy ja kehitä
Nuorille iso työetu on myös työn joustavuus. Vuoroja voi suunnitella koulun aikataulujen puitteissa ja työntekoa voi jatkaa lokakuulle asti.
Johtajana Niina kokee, että nuorille yhtenäiset arvot merkitsevät yhä enemmän, eikä raha ole tärkein syy lähteä töihin.
”Nuoret kaipaavat työltä vaikuttavuutta ja itselleen sopivaa arvomaailmaa. Johtajuudelta odotetaan oikeudenmukaisuutta, läsnäoloa ja palautetta, ja samalla tapaa sitä ollaan myös valmiita antamaan”, Niina sanoo.
Kauden alussa työntekijöille esitellään yrityksen toimintaperiaatteet eli Hupiketti. Siinä yksi tärkeistä ohjeista on: kysy ja kehitä.
Se tarkoittaa, että jokaista työntekijää kannustetaan osallistumaan kehittämiseen kertomalla kehitysideoita eteenpäin joko työkavereilleen, esihenkilölleen tai vaihtoehtoisesti Chättilä-kanavan kautta. Chättilä on anonyymi kysymys- ja kehittämisfoorumi Linnanmäen omassa sisäisen viestinnän kanavassa.
”Siellä voi kommentoida mitä vaan nimellä tai nimettömänä, ja siellä käydään paljon hyvää keskustelua”, Aliisa sanoo.
