Ei hävikkiä hukattavaksi – Metro-tukun pikatukuissa hävikistä huolehditaan yhteistyökumppanien kanssa.
Wihuri Metro-tukku on 15 pikatukun voimin levittäytynyt ympäri Suomen ja jokaisella paikalla on ratkottavanaan hävikkihaaste. Hävikin minimoiminen on jokapäiväistä työtä, johon kaikki osallistuvat. Yksinkertaisilla jutuilla, kuten tuotteiden päivämäärien aktiivisella seuraamisella ja tilausmäärien hiomisella tarpeen mukaan, pääsee jo pitkälle hävikin kampittamisessa.
Elintarvikealalla hävikkiä kuitenkin syntyy, vaikka sen vähentämiseksi olisi kaikki mahdollinen tehty. Mitä ylijääneelle ruualle sitten tapahtuu? Jäteastiaan ei suinkaan vielä syömäkelpoinen ruoka joudu, vaan hyvä laitetaan kiertämään. Toisin sanoen erilaisten yhteistyökumppanien kanssa solmitut sopimukset siivittävät tukkujen hävikin hyödyntämistä.
Hävikki haltuun yhteistyökumppanien kanssa
Pikatukkujen ylijääneet punalapputuotteet ja muu ruokahävikki lahjoitetaan erilaisten yhteistyökumppanien käyttöön. Yhteistyökumppanit ovat jokaisella pikatukulla omansa, mutta tärkeintä on tietää, että ruoka menee oikeasti sitä tarvitseville. Kuten Jyväskylän pikatukkupäällikkö Pia Uljanoff asian tiivistää:
”Meille on tärkeää antaa ruokaa hyvään tarkoitukseen. Haluamme toimia tasapuolisesti ja yhteistyön pitää olla organisoitua, jotta väärinkäytöksiä ei tapahdu.”
Ruokalahjoituksille tuntuu löytyvän kyllä aitoa tarvetta laajalti. Pia itse yllättyi yhteydenottojen määrästä joulun aikaan, kun viikossa saattoi tulla viisikin kyselyä ylimääräisen ruoan perään. Mahdollisuuksien mukaan pyyntöihin vastattiin.
Muuten Jyväskylän pikatukulla on ollut jo noin viisi vuotta hyvä yhteistyö Jyväskylän Katulähetyksen kanssa. Aikaisin arkiaamuisin Katulähetyksen työntekijät hakevat päivän satsin, joka voi olla pari nyssykkää tai rullakollinen. Säännöllisen hakurytmin vuoksi hävikkiruokaa ei pääse kertymään kohtuuttomasti ja molemmat osapuolet ovatkin varsin tyytyväisiä järjestelyyn.
”Tällainen yhteistyö on meille erittäin tärkeää. Jaamme vuodessa noin 22 000 ruokakassia. Metro-tukun panos muiden lahjoittajien kanssa on elinehto toiminnallemme”, kertoo Jyväskylän Katulähetyksen työntekijä Juha Kautto.
Pikatukkujen hävikistä huolehtimisella on siis monta ulottuvuutta. Ympäristö kiittää, mutta ruokahävikin lahjoittamisella voi luoda hyvää yhteiskuntaan laajemminkin. Hämeenlinnan pikatukkupäällikkö Jussi Salmi kokeekin, että ”yhteiskunnallista vastuuta tässä myös viedään eteenpäin”.
Hämeenlinnassa hävikkiruoka lahjoitetaan useammalle toimijalle, joista yksi on Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Seurakunnalta ruoka päätyy vähävaraisille osana Hyvän Tahdon Ruokajakeluverkostoa. Monipuolinen lasten ja nuorten tukeminen kuuluu myös hävikin vähentämiseen Hämeenlinnan pikatukussa, sillä liikoja makeisia tarjotaan kouludiskoihin ja urheiluseurojen kanttiineihin huokeaan hintaan.
Hävikistä iloa nelijalkaisille ystäville
Kaikkien pikatukkujen suurin hävikin synnyttäjä on hedelmät ja vihannekset eli hevi-osasto. Nämä synnyttävät lähes puolet kaikesta hävikistä. Kaikki ylimääräinen hevi ei uppoa ihmisten suihin, mutta onneksi isot määrät maistuvat kyllä eri eläinkunnan edustajille.
Kun Lohjan pikatukku aloitti yhteistyön SikaKiva Eläinpihan kanssa, hävikki ja samalla jätekulut kutistuivat tuntuvasti. Pikatukkupäällikkö Pia Haasto on iloinnut toimivasta järjestelystä aivan kuten SikaKivan pyörittäjä Juha Ruutsalokin, joka kiittelee kovasti yhteistyötä. Eläinpihalla hävikkiruokaa pääsee nauttimaan monipuolinen lauma aina hevosista ja lampaista marsuihin sekä kilpikonniin.
”Saamme Metro-tukulta viikossa kaksi rullakollista eli noin 60-80 kg heviä. Eniten siitä menee jyrsijöille, joille parhaiten maistuu salaatti”, Ruutsalo selvittää.
Taistelu hävikkiä vastaan jatkuu – motivaatiota ja tavoitteita meiltä ei puutu
Taistelusta puhuminen on harhaanjohtavaa, koska yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut niin sujuvaa hävikin hyödyntämisessä. Hävikin vähentäminen on kuitenkin haaste, johon pikatukuissa halutaan tarttua tavoitteellisesti.
Wihuri Metro-tukun vastuullisuusstrategiassa on listattuna konkreettisia lukuja, jotka aiotaan saavuttaa. Vuoteen 2025 mennessä ruokahävikin tulisi pienentyä pysyvästi 30 %. Kansallisen tavoitteen mukaisesti ruokahävikin puolittaminen on tähtäimessä vuoteen 2030 mennessä. Suunta näyttää olevan hyvä ja kehitystyö hävikin kuriin laittamiseksi tulee jatkumaan pikatukuissa. Ainakaan tavoitteiden saavuttaminen ei jää motivaatiosta kiinni.
”Hävikin määrä on pienentynyt valtavasti säännöllisillä toimilla. Viikkopalaverissa käymme aina läpi hävikkituotteet, niin osaamme hioa tuotteiden määrät oikeiksi ja minimoida hävikin synnyn”, Pia kertoo.
Hävikkitietoisuus onkin laajaa pikatukuissa ja järjestelmällisyydellä on saavutettu hienoja tuloksia. Pikatukkupäälliköiden puheessa kuulee, että hävikin vähentäminen on sydämen asia, jota halutaan kehittää entisestään. Pikatukuissa joka viikko onkin hävikkiviikko ja loistavien yhteistyökumppanien kanssa syntyvä hävikkikään ei mene hukkaan, vaan siitä on riemua sekä ihmisille että eläimille.
